Tyrväntö 1918

Kirja Tyrväntö 1918 kuvaa nimensä mukaisesti paikkakunnalla kapinaksi kutsuttua sisällissodan aikaa. Kapina oli pienelle etelähämäläiselle maalaiskunnalle ankara koettelemus. Noin 60 ihmistä menetti kapinan vuoksi henkensä, se on lähes 4 % kunnan asukkaista, enemmän kuin 1939-1945 sotavuosina. Unohtamatta kaikkea muuta kärsimystä ja tuhoa. Tyrvännön punainen kausi kesti noin kolme kuukautta, tammikuun 1918 lopusta huhtikuun loppuun, mutta jäljet olivat vuosikymmenten mittaiset.
Tyrväntö 1918 seuraa miten osapuolet ajautuivat yhteenottoon, mitä tapahtui talven ja kevään aikana paikkakunnalla ja mitä sodan niillä rintamilla, missä tyrväntöläisiä oli mukana. Myös jälkiseuraukset pitkine häntineen saavat runsaasti tilaa. Tyrväntö 1918 on ennen kaikkea kirja tuon ajan uhreista ja Suomen synnytystuskat kokeneista ihmisistä.

Kirjan aikajänne on huomattavasti kapinaa pitempi, noin vuodesta 1905 viime sotavuosiin. Kirja kuvaa vuosisadan alun yhdyskuntaa ihmisineen, työväenliikkeen kasvua, yhteiskunnassa ja paikkakunnalla kasvavia jännitteitä ja ajautumista avoimeen yhteentörmäykseen. Tyrväntö oli kartanopitäjä, jossa väen suuri enemmistö oli isäntien palkollisia ja maattomia vähävaraisia. Suojeluskuntalaisten paettua valkoisten puolelle vallan ottivat työväenjärjestöt ja kaartilaiset. Joillekin se merkitsi nöyryyttäviä kotitarkastuksia, pidätyksiä, takavarikkoja ja ryöstelyä. Etenkin kartanot saivat jatkuvasti ei-toivottuja vieraita. Vallankumouksellinen hallinto yritti jatkaa yhteiskunnan toimintoja ja ruokkia kunnan asukkaat, kaartilaiset taas toimivat suoraviivaisemmin.

Tyrvännön valkoiset liittyivät etenkin Vilppulan rintamalla Väärinmajassa ja Tampereella taistelleeseen I Hämäläiskomppaniaan. Tyrvännön punaiset eivät perustaneet omaa kaartia, vaan liittyivät Hämeenlinnan punakaartiin ja sen komppanioihin. Pitäjäläisiä oli mukana mm. punaisten helmi- ja maaliskuun Kuhmoisten hyökkäyksissä, Längelmäen Länkipohjassa, Orivedellä, Aitolahdessa, Messukylässä ja Tampereella. Sekä tietenkin punaisten rintamien murruttua perääntymistien taisteluissa Evolla, Hauhon Alvettulassa ja kirkonkylässä, Tuuloksen Syrjäntakana ja Lahden seudulla. Näin he olivat mukana Hämeenlinnan valtauksen jälkeisessä länsisuomalaisten pakolaisvirrassa.

Valkoisten palattua huhtikuun lopussa valtaan, he aloittivat välittömät puhdistukset ja rankaisutoimet. Valtaa ja väkivaltaa käyttivät oman paikkakunnan suojeluskuntalaiset, Uudenmaan rakuunat ja ruotsalaiset vapaaehtoiset. Hävinneille tämä merkitsi teloituksia, kuulusteluja ja tutkintoja, tuomioita, vankileirejä ja vankileirikuolemia. Kirja kertoo noin 150 valtiorikosoikeudessa olleen punaisen tekemisistä ja tuomioista. Tyrväntö oli varsin vasemmistolaisena maalaiskuntana poliittisesti hyvin jakautunut kapinan jäljiltä, ja kipuilu kesti pitkään. Tätäkin vaihetta kirja kuvaa.

Koska Hattulan 1918 tapahtumista ja Hämeenlinnan punakaartin historiasta on ollut saatavissa melkein olemattomasti tietoa, tyrväntöläinen historia yrittää paikata puutetta milloin tapahtumat jotenkin liittyvät Tyrväntöön. Yleistä ja seutukunnan historiaa on mukana sen verran, että paikallinen saa hieman laajemman kehyksen.

Tyrväntöläisinä 1918 ilmiöinä voi mainita mm. molempien osapuolten suorittamat joukkomurhat, jotka vielä tapahtuivat kutakuinkin samassa paikassa, kolmen Eerolan veljeksen tragedian, valkoisten kiireisen pakomatkan, kartanoiden valtaukset, etenkin Lahdentaan valtauksen ja hävityksen pelättyine Lahdentaan kaarteineen, punaisten päätekijöiden katoamiset sekä joidenkin nuorten naisten kohtalot. Paikkakunnan punaisten korkein päällikkö jäi kiinni vasta vuonna 1920. Hänen oikeudenkäyntinsä nosti esiin paljon uutta tietoa. Jos joku pitää nostaa esiin kertomusten päähenkilönä, se on yhdessä tapahtumasarjan uhrit, molemmin puolin. Tyrväntö 1918 pyrkii olemaan etenkin kirja ihmisistä, ja tapahtumista myös kerrotaan ihmisten nimillä.

Tekijät kiittävät erityisesti Tyrväntö-Seuraa sen hankkeelle antamasta tuesta.

FT Seppo Myllyniemi arvioi kirjan Hämeen Sanomissa 1.8.2023 (maksumuurin takana): https://www.hameensanomat.fi/paikalliset/6105171.

Suomen Kotiseutuliitto/Lassi Saressalo, esittely/arvostelu kirjasta Tyrväntö 1918: https://kotiseutuliitto.fi/toiminta/kirjamakasiini/esittelyt-ja-arvostelut-2024/tyrvanto-1918/

Tyrväntö 1918 -kirjaa voi tiedustella kirjan julkaisijalta Tyrväntö-Seuralta. Seuran sähköpostiosoite on tyrvanto-seura@outlook.com ja verkkosivut osoitteessa https://tyrvanto.net/etusivu.

Kirjoittaja on kiitollinen kaikesta lukijoiden palautteesta.

Kirjasta on lisäksi PDF-muodossa oleva e-kirja, joka on tekstiltään nidettä laajempi ja sisältää enemmän yksityiskohtaista tietoa. PDF-kirja ei ole tällä tietoa tulossa myyntiin, vaan on luettavissa vapaakappalekirjastoissa. Erityisistä syistä sitä voi tiedustella kirjoittajalta.

TYRVÄNTÖ 1918

Markku Karvonen & Erkki Ulamo

© Markku Karvonen 2023

ISBN 978-952-94-7999-3 (pehmeäkantinen)

ISBN 978-952-94-8757-8 (pehmeäkantinen, kolmas painos)

ISBN 978-952-94-8000-5 (PDF)


Sähköposti: tyrvanto1918@gmail.com
Puhelinnumero: 040 554 6168

Luo kotisivut ilmaiseksi! Tämä verkkosivu on luotu Webnodella. Luo oma verkkosivusi ilmaiseksi tänään! Aloita